lauantai 5. heinäkuuta 2014

Kaikenlainen rakkaus on samanarvoista

Ajattelin aluksi pitää oman kauhani erossa tästä sopasta, mutta tulikin pakottava tarve kirjoittaa aiheesta suuren luokan avautuminen kun erehdyin Iltalehden sivuille. Ensimmäisenä silmille pomppasi kissan kokoisilla kirjaimilla naputeltu otsikko "me hakataan susta homous". Siis mitä? En vaivautunut avaamaan linkkiä, sillä riski ärtymyskynnyksen ylityksestä oli liian suuri. Luultavasti tämä niin sanottu uutinen muistuttaisi vain siitä, kuinka tiukassa kivikautiset asenteet istuvat.

Mun pieneen kallooni ei vaan mahdu, miten tällainen ajatusmalli kytee vielä 2000-luvulla. Vieläkään ei ole tarpeeksi helppoa kuulua vähemmistöön, vaikka puheet tasa-arvosta ja yhtäläisistä ihmisoikeuksista ovatkin suuret. Kaikilla on oikeus omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen ja sananvapauteen, mutta onko kukaan oikeasti tarpeeksi hyvä ihminen tuomitsemaan muita vain sen pohjalta, ketä kukin rakastaa? Onko se oikeasti jonkun elämästä pois, jos naapurin Pentti on yhdessä Mikon kanssa? Ei luulisi tämän vaikuttavan ulkopuolisten hapen saantiin. Kuten ei alkuperän, uskonnollisen lahkon tai aatteidenkaan. Maailma tuskin tulee koskaan olemaan niin hyvä paikka, että jokaisen on hyvä olla. Se jos joku, on kuitenkin tavoittelemisen arvoista. Itse olen kasvanut hyvin vahvasti aatteellisessä ympäristössä, mutta samalla minut on myös kasvatettu hyväksymään jokainen sellaisenaan. Pitämään jokaista ihmistä omana arvokkaana yksilönään, sillä sitähän me olemme. 

Tasa-arvoisen avioliittolain myötä keskustelu aiheesta kiihtyy entisestään, mikä on tietysti hyvä. Omaa huvittuneisuuttani lisää tosin paikoittain esiintyvä kaksinaismoralismi, kun "hyväksytään homot, kunhan eivät saa tehdä sitä tätä tai tuota". Mitä hyväksyntää sellainen on? Että joku on okei, kunhan sille ei vaan anneta samoja oikeuksia kuin muille. Että on okei olla kiinnostunut samasta sukupuolesta, kunhan ei vaan saa adoptoida lapsia tai kunhan vaan eivät saa kirkkohäitä. Jokainen saa olla avioliitosta tai kirkkohäistä mitä mieltä haluaa, mutta miksi siihen hyväksyntään tarvitaan ne muutamat "kunhan ei" -ehdot?

Rakkauttakin on monenlaista. On vanhempien ja lasten välistä rakkautta, sisarusten välistä rakkautta ja kahden ihmisen välistä rakkautta. Minusta se kaikki on kaunista, ja meillä jokaisella on oikeus siihen. 

27 kommenttia:

  1. Taas hyvä teksti,ja tykkään sopivasti kärkkäästä ilmaisutavasta.Samoilla linjoilla ollaan, hyvää viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D kiitos ja sitä samaa myös sinne!

      Poista
  2. Samaa mieltä....miten voidaan sanoa, että sinun rakkaus on oikeutettua, mutta taas sinun ei...ihmettelen suuresti!

    VastaaPoista
  3. Mua ihmetyttää myös sellainen asenne, että "hyväksyy" homot, kunhan ne eivät tee tuota taikka tuota tai kunhan eivät näy ja kuulu julkisuudessa. Tästä hyvä esimerkki oli muutama vuosi sitten, kun kansakuntaamme ravisteli kohu muutaman homoseksuaalin tanssimisesta Linnan Juhlissa. Tuolloin joku tyylikonsultti kommentoi asiaa kertomalla, että hänellä ei ole mitään homoja vastaan, mutta se, että he tanssivat Linnan Juhlissa ei ollut sopivaa käytöstä juhlan arvokkaan luonteen huomioiden.

    Mulla kyllä kieltämättä loksahti suu auki silloin. En itse voi käsittää ensinnäkään sitä, kuinka vain homoseksuaalien tanssiminen loukkaisi itsenäisyyspäivän juhlan arvoa, jollei kerran heteroiden tanssiminen sitä tee. Toiseksikin hämmästelin tuollaisen lausunnon täysin avointa kaksinaismoralismia, jota tosin itse ko. tyylikonsultti ei tuntunut näkevän: eiväthän ne homot tehneet mitään sellaista, mitä kyseisissä pirskeissa ei heterot olisi tehneet jo vuosikymmeniä ilman että kukaan valittaa! Linnan juhlissa kutsuvieraat ovat perinteisesti tanssineet, mutta yhtäkkiä se ei enää olekaan sopivaa kun kutsuvieraan seksuaalinen suuntautuminen poikkeaa valtavirrasta. Minä en käsitä, miten sellainen, mikä on heterolle täysin hyväksyttävää, ei täysin samassa asemassa ja tilaisuudessa homolle olisikaan hyväksyttävää. Miten joku voi pitää loogisesti kestävänä argumenttina tuollaista kaksinaismoralismia?

    Entäpä jos joku alkaisi kauhistelemaan sitä, että etnisten vähemmistöjen edustajat tanssivat Linnan juhlissa ja huokailisi kuinka hänen ei pitäisi joutua näkemään sellaista kauheutta? Kuinkakohan monelta riittäisi sympatiaa tällaista, avoimen rasistista kommenttia kohtaan? Entä jos joku kansanedustaja alkaisi eduskunnan istunnossa vertaamaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien avioliittoja eläimiinsekaantumiseen, kuten kansanedustaja Oinonen teko homojen suhteen? Kuinkakohan monelta riittäisi sympatiaa sellaisille lausunnoille? Mutta homot ovat näemmä yleinen sylkykuppi, joista pitäisi saada julkisesti möläytellä mitä tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätä yritin itsekin ajaa takaa, vähän vain eri sanoin. Tämä on yks niistä asioista, joita en voi lakata kummastelemasta! Mistä se oikein kumpuaa, kun ollaan niin suvaitsevia, että homous on okei - muttei kuitenkaan niin okei, että voitais pitää yhdenvertaisena heterojen kanssa? Eikö tässä vaiheessa voisi rehellisesti myöntää että taustalla on ehkä sittenkin jotain muuta (kenties se oma asenne/ennakkoluulot).

      Poista
  4. Rohkeaa ja hienoa tekstiä, jatka tällä tyylillä !

    VastaaPoista
  5. Pakko vielä tyrkätä tähän tosi hyvä linkki! Maija Aallon kolumni viime vuoden syyskuulta Hesarista.
    "Älä pelkää heterorukka"
    http://www.hs.fi/kotimaa/a1377827435617

    VastaaPoista
  6. Homojen hyväksyntä ja "tasa-arvoinen" avioliitto eivät kuulu millään tavalla yhteen.
    Hyväksyntä on sitä että hyväksyy jonkun ihmisen sellaisenaan.
    Homot voivat rekistetöidä parisuhteensa, joten tasa-arvoa on jo siinä, avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

    VastaaPoista
  7. Ja avioliitto ja rekisteröity parisuhde ovat kumpainenkin tapa osoittaa rakkautta, avioliitto vain kirkon kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitukseni ei ollut ottaa kantaa lainkaan itse lakialoitteeseen tai sen oikeudenmukaisuuteen, otin asian esille vain mainitsemani kaksoismoralismin kannalta. Mutta mielenkiintoista tietysti saada myös mielipiteitä eri näkökulmasta!

      Itse oletan hyväksynnän tarkoittavan myös sitä, että hyväksyttävää "kohdetta" pidetään yhdenvertaisena muiden kanssa. Eikä se nyt suoranaisesti tässä toteudu, jos nyt kerran hyväksytään sellaisenaan, miksi halutaan evätä homopareilta samat oikeudet, kuin mitä heteropareilla on? Homojenhan täytyy maksaa esimerkiksi saman sukunimen saamisesta erillinen parinsadan euron maksu, joten siinä mielessä pelkkä parisuhteen rekisteröinti nykyisin menetelmin on epäreilu. Kirkolla varmasti on kirkossa vihkimiseen oma mielipiteensä, josta taas jokainen olkoon mitä mieltä haluaa.

      Poista
  8. Kyseisestä aiheesta olen monet tuhannet kerrat meinannut omaan blogiini kirjoittaa, mutta olen jostain syystä jättänyt väliin. Kuitenkin yhteen asiaan nostaa tässä esille. Jos avioliitto on raamatun mukaan miehen ja naisen välinen liitto onko homoilla silloin oikeutta mennä kirkossa naimisiin, kun kirkon toiminta pohjautuu kuitenkin raamattuun.

    Ps. Yllätyin semiöveripaljon kun sain tietää tästä sinun bloggaaamisesta. Mutta nyt ku oon lukenu nää läpi niin oon kyllä positiivisesti fiiliksissä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei itellä henkilökohtaisesti oo varsinaista mielipidettä siitä, onko ookoo että homotkin vihittäis kirkossa. Eikä mun verenpaine nouse, jollei homot saa kirkkohäitä, ennemminkin liputan niiden yhtäläisten oikeuksien puolesta (esimerkiksi just tuo sukunimi asia). Mutta oikeassa oot sen suhteen, että kirkko toimikoon omien arvojensa mukaisesti.

      Ja ite yllätyin vähintään yhtä semiöveripaljon sun kommentista, muistiko sun tietolähde mainita että oon vasta salabloggaaja -levelillä ;D

      Poista
    2. Kyllä se muisti mainita =)

      Poista
  9. Kiitos!
    Asenteesi on kohdallaan.

    Olen törmännyt siihen usein, että heterot ihmettelevät, etteivät he ole törmänneet homovastaisuuteen, eikä kyllä ennakkoluuloja heidän mielestään ole Suomessa. Hmm... Eihän heterot koe sitä samaa, mitä me homppelit koemme! Meillehän sitä tullaan avautumaan!

    Myös se mietityttää, kuinka joku tuumaa: "homoutta yritetään mainostaa ja hehkuttaa ja porukkaa käännyttää". "Eihän muutkaan vähemmistöt huuda oikeuksiensa perään samoin ja yritä käännyttää ihmisiä samoin".
    SIIS HALOOTA HALOO! Kukaan ei käänny homoksi! Siihen synnytään! Kukaan ei ole käännyttämässä homouteen! Me haluamme vain oikeutta, koska meillä ei sitä ole! Saamelaiset saavat olla telkkarissa ja puhua omaa kieltään. Romaneilla on oma radio-ohjelma ja kansallisasunsa. Jopa muslimeille annetaan oikeuksia Suomessa. Otetaan lakupatukoista mustat miehet pois kuvista, ettei loukata tummaihoisia. Mutta homo et saa olla!

    Olen törmännyt hyvin ikäviin asioihin suuntautumiseni vuoksi ja ihan vain ja ainoastaan siksi. En provosoi, en hehkuta lesbouttani tai mainitse elämäntilannettani kaikkialla. Mutta kun joku tietää, kertoo eteenpäin ja juorut leviävät. Sitten tulee vastaan ilkeä ihminen joka päättää, että kaikki ovat samanlaisia. Tuokin on samanlainen. Verrataan pedofiliaan ja eläimiin sekaantujiin. Kuvitellaan, että elämämme on irtosuhteita, biletystä, estottomuutta, uskottomuutta, seksiä, vastuunottamisen puutetta...(kuka siis ajattelee vain SITÄ?!)
    Kun aikaisemmin olin "ihana ystävä ja lämmin ihminen", tieto suuntautumisestani muuttikin minut "sairaaksi pervoksi, huonoksi työntekijäksi, riskiksi".

    Ja ne miehet, jotka päättävät tulla kysymään, saisivatko tulla katselemaan petipuuhia! Siis kenellä tässä on SE mielessä?! Loukkaavaa! Tai kun lesbouteni kuuluu johtuvan siitä, etten ole saanut kunnon miestä... Surullista.

    Oikeuksia meillä ei ole. Ei samaa ihmisarvoa, kuin toisilla. Olemme jokin pelottava ryhmä, josta ei uskalleta ottaa selvää. Tutustua ihmisenä. Luullaan, kuvitellaan, oletetaan. Ja samaan aikaan heteromies saa hakata vaimoaan, narkkariäiti laiminlyödä lastaan ja pedofiiliukki satuttaa lastenlastaan. mutta homo et saa olla! No joo, ed. mainitut onneksi ovat laissa rangaistavia.

    Tiedätkö, monet kyyneleet olen valuttanut siksi, etten muka saisi rakastaa maailman ihaninta kumppaniani. Olla onnellinen. ettei edes vuokra-asuntoa saatu siksi. Menetin myös työpaikkani koska olin riski. Ettei meillekkään annettaisi mahdollisuutta avioliitolle ja perintäoikeudelle. Jopa lapseni tajuaa sen, ettei laki anna kumppanini periä minua, mutta JOS jotain sattuisi ikävää, lapseni olisi lakia vastaan ja huolehtisi avovaimoni eduista.

    Nämä ovat asioita, joissa on paljon petrattavaa ja tulemme hitain askelin kulkemaan eteen ja taaksepäin. Ehkä jossain vaiheessa saamme olla vapaasti oma itsemme. Uskaltaisi julkkiksetkin pois kaapista.

    Minä en rakastani häpeä. Häpeän heitä, jotka käänsivät minulle selkänsä, kun en elänyt kulississa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava saada tämäkin näkökulma mukaan, nostit esille asioita joita en itse edes tajunnut ottaa huomioon.

      Tuo pedofiliaan vertaaminen on kyllä kammottavaa.. Katsoin joku aika sitten dokumenin Venäjän vainotuista homoista, ja siinäkin tuli esiin tuo. Suoraan rinnastettiin kaksi aivan eri asiaa. Oli kyllä muutoinkin pysäyttävä ja ajauksia herättävä, vaikkei Suomesta ollutkaan.

      Ja mehän emme koskaan edes saa tietää miltä tuntuu, kun oma ihmisarvo mitataan seksuaalisen suuntautumisen vuoksi muita heikommaksi. On helpompi seisoa nälviän roolissa ja julistaa kuinka joku ei ole mitään. Ja ne jotka takkinsa käänsivät, eivät olleet sen arvoisia.. Mutta kiitos kommentistasi, saatiin aivan uusia elementtejä tähän aiheeseen, eipä sitä ulkopuolelta katselevana kaikkea näe :)

      Poista
  10. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta tässä suvaitsevaisuus-hötäkässä usein unohdetaan myös uskonvapaus. Ne, jotka ovat mielestään suvaitsevaisia, ovat herkästi tuomitsemassa ne, jotka eivät hyväksy mainitsemaasi asiaa esimerkiksi juuri vakaumuksen takia. Onko se sitten suvaitsevaisuutta? Jos usko perustuu Raamattuun, silloin se on myös korkein ohje elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja lisään vielä, että Jumalan edessä jokainen on samalla viivalla. Siitäkin huolimatta, että Raamatussa otetaan kantaa selvin sanoin homosuhteisiin.

      Poista
  11. Totta. Jokaisella on oikeus myös uskoa, mutta oma pointtini oli edelleenkin noissa asenteissa. Raamattu opettaa myös rakastamaan lähimmäisiä, joten sitä ei mielestäni voi käyttää perusteluna homojen halveksumiselle. Toki Raamattu mainitsee homouden, kuten se myös hyväksyy orjuuden. Jokainen tulkitkoon tätä Pyhää kirjaa omalla tavallaan ja elää niin kuin itse parhaakseen näkee. Oma mielipiteeni kuitenkin on, että Raamattu ei tee hyväksyttävää muiden ihmisten sorsimisesta, ei homojen, eikä kenenkään muunkaan. Ja edelleen puhun vain ja ainoastaan suhtautumisesta ja asenteista.

    Tekstiin jo kirjoitin, että jokaisella on oikeus olla mitä mieltä haluaa muunmuassa kirkkohäiden suhteen, koska se on kirkon asia. Uskoa saa, mutta sellaisenaan se ei ole perustelu omille ennakkoluuloille erilaisia ihmisiä tai vähemmistöjä kohtaan. Ihminen ei ole täällä se, joka tuomitsee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin ajattelin, että oot lestadiolainen mutta et taida sittenkään olla? Vai kuinka?
      Mukavaa kesän jatkoa! :)

      Poista
    2. Kylläpäs pisti hymyilyttään tämä kommentti, sillä ihan oikeassa kuitenkin olit. Ei ehkä ihan valtavirran kaltaisilla näkemyksillä, mutta kuitenkin :) ihanat kesän jatkot myös sulle!

      Poista
  12. Olen monestakin asiasta samaa mieltä kanssasi. Jumala on se, joka tuomitsee. En missään nimessä hyväksy kenenkään ihmisen väheksymistä tai ihmisarvon riistoa.

    Tuosta orjuudesta vielä. Raamatussa orjuus on ollut ehkä hieman erilaista kuin mitä sillä nykyaikana ymmärretään (esim. Yhdysvaltojen etelävaltioiden orjat). Orjuus johtui tuolloin usein ihmisten köyhtymisestä, jolloin ihminen saattoi myydä itsensä orjaksi. Isäntä omisti orjan, mutta tätä oli kohdeltava ihmisarvoisesti. En tiedä, miten tämä käytännössä toteutui, mutten usko, että Raamattu hyväksyisi orjuutta sellaisena kuin sen nykyään ajattelemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pitää kyllä paikkansa. Niin ja taas tuli aiheeseen vähän toisenlainen näkökulma (mikäpä olisi keskustelun kannalta sen parempi asia) joten kiitos kommenteistasi!

      Poista

Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!