lauantai 16. elokuuta 2014

Minun koirani.




Minun koirani.

Joka ei katso ohitseni poissaolevana,
omia asioitaan ajatellen,
vaan on läsnä tässä hetkessä,
on minua varten.
Joka ei vaihda minua nuorempaan,
kauniimpaan, henkevämpään.

Jota ei haittaa vähääkään,
jos olen liian lihava, laiha, pitkä, lyhyt
tai sairaudet ovat jättäneet minuun lähtemättömät jälkensä.
- Sinä olet sinä, sen palvovat silmät sanovat.

Jolle olen aurinko, kuu ja tähdet,
kertakaikkisen ylivertainen ja täydellinen,
maailman keskipiste.
Tämä ihailu tekee minusta ehkä paremman ihmisen.

Joka tulee lähelle,
sydämeen asti, kun kärsin.
- Sinä suret, minäkin suren.
Jonka silmät nauravat, kun nauran.
- Sinä olet onnellinen, minäkin olen.

Joka rakastaa tänään, eilen, huomenna,
aina uskollisesti, täydellisesti, ihanasti.
Joka antaa hyvinvointinsa, terveytensä,
henkensä minun käsiini.

Minun koirani.
Minun elämäni koirat.
(Anna-Liisa Suni)





♥♥♥♥


21 kommenttia:

  1. Tuota kaikkea koira tosiaan on, ripaus kylläkin jääräpäisyyttä ja laskelmointia ainakin meidän Nerolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, löytyy meilläkin rutkasti omaa tahtoa ja muuta ei-aina-niin-kivaa :D

      Poista
  2. Aina vähän aikaa jaksaa ajatella koirista nuin kivasti.. Välillä sitte koettelee huumorintajua vaikkapa roskis levitettynä pitkin lattioita juuri Minua varten. Mutta eipä sitä osais enää elää ilman karvakavereita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö se niin mee, että ajan ja rahojen lisäksi nuo vie viimeset hermotkin ;D no ei vaan. On meilläkin niitä päiviä, jolloin ei paljon naureskella niille pennun jyrsimille kengille (jotka sattumoisin olivat juuri ne lempikenkäsi..) tai paskoille uuden kaulahuivin päällä. Mutta kyllä ne antaa siinä missä ottaakin - onneksi!

      Poista
    2. Onneksi silti antaa enemmän kuin ottaa. Eikai sitä uskaltais olla yksin kotonakaan ilman koiraa, kun on nyt tottunu siihen että nuo kyllä huomaa ennen mua jos jotain tarvii huomata :D

      Poista
    3. Sanoppa muuta! Kyllä nämä on aika suuri turva tällaiselle pupupöksylle :D

      Poista
  3. Oih, blogisi on aivan ihanan siisti niin ulkoasultkaan kuin sisällöltäänkin! Niin kaunis postaus tämäkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos piristävästä kommentista ♥ ja ihanaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  4. Aivan ihanat kuvat. <3 Kuin hauvojen sieluun katsoisi. Ja komppaan luonnon lasta, niin on kaunis tämä sinun blogi. Siisti on myös oikea sana kuvaamaan, osaisinpa minäkin. ;)

    Mukavaa iltaa toivottelee Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos jälleen kerran mukavista sanoista Tiia! :) Ennen tätä blogia pidin vuosikaudet vähän koiramaisempia kotisivuja sekä blogia, joten on tässä ehtinyt aika paljon harjaantua! :) Mutta kiitos kovasti, ja ihanat illan jatkot myös sinne!

      Poista
  5. Aivan hurja ihana tuo ensimmäinen kuva ♥

    Eläimet ovat ihania, minulle ne ovat suorastaan elämäntapa.
    On vaikea kuvitella elämää ilman eläimiä.
    Meidän perheessä onkin kyllä monenlaisia ystäviä, karvaisia ja sulallisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika, minustakin tuo on onnistunut kuva! ♥ Ja toden totta ovan elämäntapa, eivät enää "harratus". Meillä toistaiseksi (?) pysytty vain koirissa, tosin kissasta ja kanista olen kyllä salaa haaveillut :)

      Poista
  6. Voi ihanaiset pienet <3 Molemmat kuvat niin huikeita :) Ensimmäinen kuva kertoo koiran valppaasta luonteesta ja koiruus näyttää olevan valmiina hyppäämään syliin. Tuota jälkimmäistä tekis mieli vähän halia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin analysoitu, ensimmäinen malli nimittäin ryntäsi heti vapaa -käskyn saatuaan päin pläsiä :D ja tuo toinen on koostaan huolimatta oikein sopiva sylivauva ja halittava! :)

      Poista

Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!