torstai 9. lokakuuta 2014

Pieni tötteröpää


Siinä se nyt olla möllöttää, nykyisin vain miehenpuolikas. Leikkauksen jälkeinen yö oli levoton, heräilin vähän väliä uikutukseen tai kamalaan räminään, kun yksinäisen harhailijan seikkailu oli tötterön takia hieman äänekästä. Järjen määrä ei toistaiseksi ole lisääntynyt, vaan potilas porskuttaa edelleen sillä suomalaisella sisulla. Että jos kauluri meinaa tökätä esimerkiksi oveen, otetaan vaan kunnolla vauhtia niin kyllä se periksi antaa. Viimeistään haljetessaan. Onneksi oli varakauluri kaapissa, kyllä tämän luokan nerojen kanssa saa varautua kaikkeen. Nyt vaan odotellaan kädet ristissä, että minkälainen on herran tilanne kun testosteronin taso alkaa laskemaan - loppuajasta kun oli oma  (ja Ronjan) huumorintaju tiukilla erään nimeltä mainitsemattoman libidon takia.

Aamupissatuksilla törmättiin sattumalta erään ihanan blogin bloggaajaan, ja luonnollisesti sellaisella hetkellä kun järki käskee tekeytyä näkymättömäksi. Tania vaikutti kyllä tasan niin ystävälliseltä, kuin mitä olin ajatellutkin, joten oletettakoon että hän selviää tästä. 

6 kommenttia:

  1. Suloinen on sinun koiruli ja livenä vielä ihanempi! <3
    Oli kyllä mahtava nähdä ja tajuta, että se oot ihan oikeesti sinä! Vaikutit niin herttaselta ja ystävälliseltä! :) <3 Kiitos kauniista sanoistasi <3 ps. olit kaukana näkymättömästä höpsö:)

    VastaaPoista
  2. Tää sun koira on vaan niin suloinen... ♥ Ihan kuin pieni ketunpoikainen! Tämän koiran ulkonäköä ei vaan voi kehua tarpeeksi, niin söpö ilmestys hän on. Luonteeltaakin varmasti ainutlaatuinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketuksi sitä on kyllä monesti nimitelty ;D Mutta kiitos kovasti kehuista, kyllähän tuo on vallaton tapaus myös luonteensa puolesta <3

      Poista
  3. Voi toista. Nyt se leikkaus on ohi, ja parantuminen voi alkaa. TOivottavasti menee hyvin loppukin.

    VastaaPoista

Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!