Tämä on tällanen pakollinen kyllä, olemme vielä elossa ja kyllä, täällä on vielä elämääkin -postaus, jonka tarkoituksena on poistaa huono omatunto tästä totaalisesta hiljaisuudesta. Tällä kertaa en voi epätoivoisesti sysätä kaikkea kiireen piikkiin, aikaa ois kyllä ollu vaikka millä mitalla. Jostain syystä pää lyö tyhjää, enkä ole viitsinyt väkisin vääntää edes sitä jotain. Talven lopullista loppua täällä odotellaan kuin kuuta nousevaa, tarkoituksena ois nimittäin nykäistä pihalle aidat heti kun maa on tarpeeksi sula.
Tekstin otsikko paljastaakin meidän ainoan - ja täten luonnollisesti myös suurimman - uutisen. Kyllä, meille tulee kesällä uusi laumanjäsen paikkaamaan Ronjan jättämää aukkoa. Tämä kyseinen riipiö syntyi neljä päivää sitten, ja Suomeen se saapuukin jo kesäkuun alulla. Edessä on rodunvaihto, sillä koiruus ei ole tällä kertaa saksanpaimenkoira, eikä edes paimenkoira. Oma kesälomani alkaa juuri pennun kotiutumisen aikoihin, joten saan uhrata kaiken vapaa-aikani kusilammikoille ja huonosti nukutuille öille, mikäs sen helpompi tapa rentoutua! Toisaalta tuo aiemmin mainitsemani pihan aitaus tekee sisäsiisteyskoulutuksesta aivan toisenlaista kuin kerrostalossa asuessa, on se pentu sitten helppo sysätä suoraan takaovesta nurtsille. Lajin helppous viehättää, vai miten se meni?
Nimestä ollaan käyty tiukkoja vääntöjä, sillä omat ennakkosuosikkini Ruuti ja Tyyne ammuttiin alas sillä samaisella sekunnilla, kun ne suustani sylkäisin. Niimpä nimeksi taitaa jäädä Naomi, kun en keksinyt ainoatakaan hyväksynnän saanutta nimeä. Jostain syystä en halunnut narttua, jonka nimi on Rambo. Niin miksiköhän?
Tekstin otsikko paljastaakin meidän ainoan - ja täten luonnollisesti myös suurimman - uutisen. Kyllä, meille tulee kesällä uusi laumanjäsen paikkaamaan Ronjan jättämää aukkoa. Tämä kyseinen riipiö syntyi neljä päivää sitten, ja Suomeen se saapuukin jo kesäkuun alulla. Edessä on rodunvaihto, sillä koiruus ei ole tällä kertaa saksanpaimenkoira, eikä edes paimenkoira. Oma kesälomani alkaa juuri pennun kotiutumisen aikoihin, joten saan uhrata kaiken vapaa-aikani kusilammikoille ja huonosti nukutuille öille, mikäs sen helpompi tapa rentoutua! Toisaalta tuo aiemmin mainitsemani pihan aitaus tekee sisäsiisteyskoulutuksesta aivan toisenlaista kuin kerrostalossa asuessa, on se pentu sitten helppo sysätä suoraan takaovesta nurtsille. Lajin helppous viehättää, vai miten se meni?
Nimestä ollaan käyty tiukkoja vääntöjä, sillä omat ennakkosuosikkini Ruuti ja Tyyne ammuttiin alas sillä samaisella sekunnilla, kun ne suustani sylkäisin. Niimpä nimeksi taitaa jäädä Naomi, kun en keksinyt ainoatakaan hyväksynnän saanutta nimeä. Jostain syystä en halunnut narttua, jonka nimi on Rambo. Niin miksiköhän?
Onnea uudesta perheenjäsenestä. Nyt vssn odotellaan sinne kesään, että saadaan nähdä kuvia pienestä ☆
VastaaPoistaKiitos Outi! Saattaa hyvinkin olla, että murrun jo ennen pennun tuloa :D
PoistaOnnea tulevasta pennusta! :) Kummasti se ajatus uutukaisesta kantaa ja lievittää menetyksen tuskaa.
VastaaPoistaKiitokset! :) aivan totta kyllä tuo, ja varmasti tullessaan pitää hyvinkin kiireisenä :D
PoistaOnnea tulevasta kakarasta. :)
VastaaPoistaOnnea tulevasta kakarasta. :)
VastaaPoistaKiitos, epäilemättä sitäkin tarvitaan! :)
Poistaalahan jo paljastaa rotu ja kaikki! :) no entäpä lyyti, nartusta ilmeisesti puhutaan?
VastaaPoistaTarkotus ois pihdata sitä tietoa viimeiseen asti ja esitellä pentu rumpujen piristystä vasta viime hetkellä ;) vaikka itseni tuntien se on vain ajan kysymys, kun pläjäytän tänne kasan kuvia pennuista... narttu on juu, ja itseasiassa Lyyti passais ko. rodun edustajalle kuin nenä päähän. Ehdottomasti harkinnan arvoinen, kiitos vinkistä!
PoistaTyynehän ois oikein sievä nimi tytölle. Eikä miulla ole ees om lehmä ojassa, vaikka yhen meidän kasavtin nimi Tyyne onkin. Lyytikään ei ois hassumpi... ;)
VastaaPoistaNo sanoppa muuta, se ei vain jostain syystä saanu arvoistaan vastaanottoa :D Lyyti tosiaan ois aika soppeli, just edellisessä kommentissa sitä ehdotettiin ja kuten vastasinkin, pitää kyllä kokeilla vielä sitä myydä ;)
PoistaIhanaa, että nyt on tulossa iloa elämään pikkuisen pentupalleron muodossa! :) Mä vielä elätän toivetta, että tulossa olisikin räggäri, vaikka vähän koiriinhan nämä puheet viittaavat. :-D Mutta onhan tuo meidänkin Juju enemmän koira kuin kissa nuuskutteluineen ja agilityintoineen...
VastaaPoistaSen verran voinen paljastaa, että kyseessä tosiaan on koiruus - tällä kertaa ;) Riemu poika näki viime viikolla lenkin yhteydessä elämänsä ensimmäisen kissan reilun parin metrin päässä. Hirveän haukkumisen sijasta se murisi aluksi sähisevälle kissalle, tais pelottaa se outo kummajainen ;) tajusi kuitenkin pian, ettei se näköjään pahaa tee. Heilutteli häntää ja alkoi nuuskaa maata, mikä on koirilla rauhoittava ele. Pitänee jo aloitella totuttelu kisoihin! Ois kyllä niin mielenkiintoista nähdä kissan agilitya :D
PoistaOlipa ihana huomata sulta postausta <3 onnea tulevasta pennusta! Ihana juttu <3
VastaaPoistaJa olipa erittäin piristävä kuulla tuo, kiitokset Emilia! <3
PoistaOnnittelut! Kuvia odotellessa. Juuri tänään tapasin yhden pari viikkoa sitten kotiutuneen shelttipennun, ja se ainakin oli niin söpö pallero ettei tosi. :)
VastaaPoistaKiitos, niitä tulee takuulla piisaamaan! Kyllä ne eläinvauvat osaa olla niin hellyyttäviä karvapalloja, etten epäile hetkeä :)
PoistaOnnea tulevasta pennusta! Huh, mitenkähän sitä enää itekään osais pentua kouluttaa. Siitä on niin aikaa :)
VastaaPoistaKiitos! Eihän sitä tiedä jos meniskin ihan omalla painollaan, vaikka onhan se aina ihan oma numeronsa pienen pennun kanssa :)
Poista