Täällä on vietetty ihana ystävänpäivä, vaikkakin yleisfiilikset on pyöriny lähinnä pelon, odotuksen ja turhautumisen välimaastoissa. Kuvittelin Ronjan tilanteen jo hieman paremmaksi, kun se sai lääkkeet virtsankarkailuun. Viikko lääkkeiden aloituksen jälkeen sattui ensimäiset vahingot, vaikka lääkkeen tehon pitäisi nousta parin käyttöpäivän jälkeen. No, nyt sitten seurataan tilannetta ja odotellaan lisäksi huomisia tuloksia koiran luustosta, jotta saadaan vähän laajempaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Lonkkien ja kyynärten lähtötilannehan oli huono jo sillon 1,5-vuoden iässä, joten mitään hyvää sieltä on mahdotonta nytkään odottaa.
Mikäli sieltä kuitenkin löytyy jotain huomattavasti suurempaa huomautettavaa, pitää miettiä jatkoa kokonaan uudelleen. Olen löytänyt itseni valmistautumasta pahimpaan. Siihen hetkeen, jolloin on jo liian itsekästä pitää koira luonaan pelkillä lääkkeillä ja loputtomilla hoidoilla. Kasvaimet, hengitysongelmat, allergiat, virtsankarkailut ja muut vuosien mittaan ilmenneet vaivat ja ongelmat on pientä. Todella pientä, kun verrataan siihen, etten enää voi antaa tuon ikuisen sähköjäniksen juosta ja mennä vapaasti. Ettei se saisi enää nauttia siitä aidosta koiranelämästä kaiken muun hyvän lisäksi. Mutta kuten otsikkokin sanoo, ei ole elämää ilman toivoa.
Tsemppiä ja jaksamisia teille! <3 Täälläkin koiravanhuksen sairastelu tuo välillä esiin ajatukset, että joskus voi tulla se hetki kun on tehtävä päätöksiä. Nyt vaan täytyy toivoa että nykyiset sairaudet pysyvät kurissa ja saadaan nauttia vielä pitkään yhteisistä päivistä.
VastaaPoistaKiitos Marru, niitä nyt tarvitaan! Edelleen itse pyörii vaan ympyrää paikallaan, päätösten teko tuntuu juuri nyt mahdottomalta :( Toivottavasti teillä pysytään terveinä <3
PoistaEikä...? Tsemppiä ja rohkeutta teille oikein paljon. Isoja ja raskaita asioita. <3 -Maria
VastaaPoistaKiitos Maria, tällä kertaa päätös tuntuu vielä vaikeammalta, kun kyseessä on itselle aivan erityinen koira..
PoistaToivottavasti nyt ei tulisi kovin huonoja uutisia huomenna. Voimia teille ❤
VastaaPoistaKiitos Outi! <3
PoistaTulipa surullinen olo tätä lukiessa. Olen hengessä mukana ja toivon niin kovasti, etteivät uutiset olisi huonoja. Voimia!
VastaaPoistaKiitos Sandra, uutiset olivat siltä väliltä. Eivät aivan kamalan huonoja, muttei mitään hyviäkään. Silti tilanne tuntuu olevan umpisolmussa, mutta eiköhän ne asiat tästä setviinny :)
Poista<3
VastaaPoista<3
PoistaTsemppiä ja jaksamista! <3
VastaaPoistaKiitos Noora <3
Poista<3
VastaaPoista<3
PoistaJaksamisia <3 hali :*
VastaaPoistaKiitos Emilia sullekin!
PoistaVoi ei, oon tosi pahoillani. :( Ja voimia, paljon!!
VastaaPoistaKiitos paljon!
PoistaVoi mahdoton, oon missannut tämän mitä olet täällä blogissa käynyt nyt läpi <3 Tuli tosi paha mieli että joudut miettimään tällaisia. Voimahali ja rapsutukset Ronjalle <3
VastaaPoistaKiitos, välitetty on <3 nyt vaan mennään päivä kerrallaan ja katotaan mihin suuntaan asiat etenee, ei muuta auta
Poista